ESIHISTORIALLINEN AIKA
Tapio Valkeakari

Lähes kymmenen vuotta ehti kulua siitä, kun professori Arvo Oksala yhdessä Antti Lehtisen kanssa oli aloittanut Jyväskylässä silmän ultraäänitutkimukset vuonna 1956, ennen kuin Suomessa muut tutkijat alkoivat askarrella ultraäänen parissa. Antti Lehtinen toimi tuolloin tutkimuslaboratoriossa Rautpohjan Valmetin paperikonetehtaalla ensin tutkimusassistenttina ja sittemmin tutkimuspäällikkönä. Poikkitieteellisten tutkimustensa ansiosta Antti Lehtinen sai myöhemmin professorin arvonimen. Hänen osuutensa ensimmäisen ultraääniväitöskirjan synnyssä ja uraauurtavana tutkijana ultraäänitutkimuksen kehityksessä on osin jäänyt muun mittavan poikkitieteellisen tutkimustyön varjoon. Oulun Yliopiston Naistenklinikka alkoi ensimmäisenä maassamme vuonna 1964 käyttää ultraäänitutkimusta obstetriikassa. Insinöörijärjestöjen koulutuskeskuksen järjestämässä luentotilaisuudessa syksyllä 1966 pidettiin ultraäänifysiikkaan liittyvien esitysten lisäksi kaksi kliiniseen ultraäänidiagnostiikkaan liittyvää esitelmää. Luennoitsijoita olivat professori Arvo Oksala ja silloinen Oulun Naistenklinikan osastonlääkäri Paavo Pystynen.

Ensimmäisenä laajempana Suomalaisten ultraäänitutkijoiden yhteisenä kokoontumisena voidaan pitää alan ensimmäistä maailmankongressia Wienissä kesäkuun alussa vuonna 1969. Tuolloin kymmenkunta suomalaista alan harrastajaa totesi, että ultraäänitutkimuksia tehdään maassamme ainakin neljässä kaupungissa. Jo silloin keskusteltiin yhteisen seuran tarpeellisuudesta. Keskustelua jatkettiin Turun Yliopiston 50-vuotisjuhlien yhteydessä Turussa 24.4.1970 järjestetyssä ultraäänisymposiumissa. Siinä pidetyt esitelmät julkaistiin samana syksynä Duodecimin teemanumerossa 18/70 "Ultraäänidiagnostiikka lääketieteessä". Ultraääniseuran perustamissuunnitelmat olivat jo huomattavan pitkällä professori Esko Tähden Helsingissä Meilahden sairaalassa järjestämässä ultraäänikoulutustilaisuudessa 23.4. – 24.4.1971, mutta asia lykkääntyi vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1971 aika oli kypsä perustavalle kokoukselle. Kokouskutsussa osanottajia kutsuttiin Suomen lääketieteellisen ultraääniyhdistyksen perustavaan kokoukseen 26.11.1971 Meilahden sairaalan III röntgenosaston (1.kerros) demonstraatiohuoneeseen klo 15.00. Pöytäkirjan mukaan läsnä olivat seuraavat 12 henkilöä: professori Arvo Oksala, apulaisprofessori Esko Tähti, lastentautien erikoislääkäri Tapio Valkeakari, röntgendiagnostiikan dosentti Matti Wiikeri, dosentti Jaakko Salokangas, fyysikko Matti Forss, röntgenerikoislääkäri Kaarina Aantaa, silmätautien erikoislääkäri Veikko Huopala, lääketieteen lisensiaatti Yrjö Lähde, silmätautien erikoislääkäri K. V. af Ursin, röntgenapulaislääkäri Heikki Haitu ja sisätautien erikoislääkäri Anna-Liisa Sjögren. Näiden lisäksi olivat yhdistyksen jäsenyyttä kirjallisesti hakeneet seuraavat henkilöt: Pentti Miettinen, Olli Piiroinen, Heikki Aurekoski, Pentti Jouppila, Eero Hokkanen, Paavo Pystynen, Pekka Ylöstalo, Rauli Nuuttila ja Sirkka-Liisa Jääslahti. Perustavan kokouksen ajankohdasta on vallinnut epäselvyyttä sen vuoksi, että pöytäkirjan puhtaaksikirjoituksessa kuukaudeksi on marraskuun sijasta merkitty lokakuu. Kuitenkin olen voinut tarkistaa ajankohdan marraskuun 26. päiväksi sekä professori Arvo Oksalan lähettämästä kirjeestä, apulaisprofessori Esko Tähden kokouskutsusta, joka on ilmestynyt myös Suomen Lääkärilehdessä, että myös omasta veroilmoituskopiostani, joten seuran perustamispäivämäärä on varmasti 26.11.1971.

Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Arvo Oksala ja sihteerinä Anna-Liisa Sjögren. Professori Oksala selosti aluksi yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaperiaatteita. Sääntöehdotukset käytiin läpi pykälä pykälältä ja seuran nimeksi ehdotettiin Suomen Lääketieteellinen ja Biologinen Ultraääniseura. Yhdistysrekisteriin tarjottaessa seuran nimi kuitenkin muutettiin suomen kielen asiantuntijan ehdotuksesta muotoon Suomen Lääketieteellis-Biologinen Ultraääniseura. Seuraavana valittiin väliaikainen toimikunta, johon kuuluivat puheenjohtajana Arvo Oksala, varapuheenjohtajana Esko Tähti, sihteerinä Jaakko Jääskeläinen, rahastonhoitajana Anna-Liisa Sjögren sekä muina jäseninä Matti Wiikeri, Tapio Valkeakari ja Paavo Pystynen. Seuran sääntömuutoksen mukaan vuosikokous päätettiin pitää kalenterivuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana eli toukokuun ensimmäiseen päivään mennessä. Seuraavaksi kokouspaikaksi valittiin Helsinki. Perustavassa kokouksessa valittiin myös helmikuussa 1972 Baselissa pidettävään Euroopan ultraääniseurojen liiton perustavaan kokoukseen yhdistyksen edustajaksi Pekka Ylöstalo. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.40.