Vastaavatko lääkiksen opintopisteet työmäärää?

Yksi opintopiste vastaa noin 27:ää tuntia opiskelijan työtä. Jos opiskeltavaa tuntuu olevan aivan liikaa, voi mieleen tulla jopa, ettei sovi lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Vastaavatko opintopisteet lääketieteen opinnoissa todellista työmäärää, pedagoginen yliopistonlehtori, dosentti Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta?

- Työmäärä ei todellakaan ole vastannut opintopisteitä. Tutkinnonuudistusta tehtäessä kurssien sisältöä tarkasteltiin opintopistelaskurilla. Kävi ilmi, että joillakin jaksoilla edellytettävä työmäärä oli opintopisteisiin nähden moninkertainen.

- Opintopisteisiin lasketaan kontaktiopetus, siihen valmistautuminen, verkkoaineistoihin ja kirjallisuuteen perehtyminen, kirjalliset tehtävät ja tenttiin lukeminen. Esimerkiksi vaikeaa tekstiä voi oppia syvällisesti vain kuusi sivua tunnissa, kun taas helppoa tekstiä voi omaksua 13 sivua tunnissa.

Mistä opintojen kuormittavuus johtuu?

- Lääketiede on laaja ja kehittyvä ala. Kursseilla on taipumus paisua, kun tulee uutta tietoa.

- Myös oppimateriaalit ja termistö ovat vaikeita omaksua. Hyppäys lukiosta prekliiniseen vaiheeseen on valtava, sillä jo opintojen alussa on käytössä paksuja, englanninkielisiä kirjoja. Klinikkavaiheessa on onneksi saatavilla hieman enemmän suomenkielisiäkin oppikirjoja.

- Myös Galenoksen varjo kummittelee yhä, vaikka se ei ole enää sisäänpääsyvaatimuksissa. Galenos oli kaikessa vaativuudessaankin suomenkielinen perusteos ja tietynlainen johdantokurssi lääketieteen opintoihin. Nyt opiskelijoilla on pohjanaan vain lukion oppimäärä, mikä opettajien pitää muistaa.

Mitä seurauksia kuormittavuudesta on?

- Opiskelijat käyttävät paljon jaettuja luentomuistiinpanoja ja näin syntyy eräänlainen piilocurriculum. Tämä on ymmärrettävää, mutta materiaaleissa voi olla virheitä. Opettajan tekemä kiteytys aiheesta olisi aina parempi ratkaisu.

- Tämä johtaa myös eloonjäämistaisteluun - ajatellaan, ettei edes kannata lukea kaikkea läpi, sillä se on mahdotonta. Kuormittavuus tuo stressiä ja tunteen siitä, ettei osaa eikä pärjää. Oppimisen tulisi olla motivoivaa.

Onko tähän luvassa ratkaisuja?

- Helsingissä tänä syksynä käyttöön otetussa tutkinnonuudistuksessa on pyritty vähentämään tolkutonta kirjallisuusmäärää. On myös esimerkkejä opettajista, jotka ovat tehneet hyviä opetusmateriaaleja.

Heikki Hervosen tabletille tekemät anatomian alan e-kirjat kuvineen, videoineen ja linkkeineen ovat loistava ja pidetty esimerkki.

- Lääketieteen opiskelijoita ei ole koskaan päästetty helpolla, mutta toivottavasti työmäärä selkiytyy jatkossa. Opiskelija tarvitsisi aikaa oppia ja ajatella.