Sopimus on syytä lukea
Moni lääkäri lähtee mielellään sesonkityöhön pohjoisen hangille. Työtä on tarjolla hiihto- ja laskettelukauden aikana. Työskentely voi olla pidempiaikaista tai lyhyitä, viikon tai parin viikon mittaisia jaksoja.
Hiihtokeskuksessa toimitaan lääkärinä
joko ammatinharjoittajana tai työsuhteessa
. Työmäärä vaihtelee paljon, joten työn järjestelyistä kannattaa keskustella etukäteen. Varsinaisen työn lisäksi voi olla, että lääkäri päivystää ilta- ja yöaikaan niin arkena kuin viikonloppuna.Ammatinharjoittajana on itse vastuussa työajastaan ja riittävän lepoajan saamisesta. Lisäksi muutkin oikeudet ja velvoitteet ovat sopimusvapauden piirissä. Kirjallinen sopimus on hyvä laatia, vaikka työskentely olisi lyhytaikaista.
Työsuhteessa yleinen työlainsäädäntö tulee noudatettavaksi myös sesonkityössä. Yksityissektorilla ei ole työehtosopimusta, joka tulisi sovellettavaksi lääkärin hiihtokeskustyöhön. Työsopimuslaki koskee työsuhteen ehtoja, ja työaikalaki (jäljempänä TAL) määrittää työaikaa koskevat reunaehdot.
Työaikaa
on kaikki se aika, jonka lääkäri on työpaikalla kuten esimerkiksi lääkäripalvelun toimipisteessä. Säännöllinen työaika on lähtökohtaisesti enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.Jos lääkäri on tavoitettavissa työajan ulkopuolella päivystysluonteisesti, kyse on
varallaolosta
. Varallaolosta tulee sopia mieluiten suoraan työsopimuksessa, koska lain perusteella varallaoloon ei ole muutoin velvoitetta. Varallaolosta maksettava korvaus sovitaan samalla. Jos lääkäri saa kutsun töihin varalla ollessaan, luetaan tehty työ työaikaan ja se voi muodostua ylityöksi, jos säännöllinen työaika ylittyy. Ylityöstä maksetaan korotettu palkka. Työmatkaan varallaolopisteestä työpaikalle käytettyä aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi.Ylityö
edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän etukäteissuostumusta kullekin kerralle erikseen. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa ylityöhön määrätyksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljää kuukautta kohti.Päivittäiset lepoajat
säädetään TAL 28 §:ssä. Työntekijälle annetaan vähintään tunnin mittainen lepoaika (ruokatunti), jos vuorokautinen työaika on yli kuusi tuntia. Lepoaikaa ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa poistua työpaikaltaan. Lepoaika saadaan sopia lyhyemmäksi, mutta ei alle puoleksi tunniksi. Jos työaika ylittää vuorokaudessa kymmenen tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.Vuorokausilepo
(TAL 29 §) on yleensä vähintään 11 tuntia. Se annetaan kunkin työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana. Asiasta sopimalla vuorokausilepoa voidaan tilapäisesti lyhentää, mutta sen tulee olla vähintään seitsemän tuntia.Lisäksi kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi työnantaja saa lyhentää vuorokausilevon tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuororauksia kausilevon aikana kerrallaan vähintään viideksi tunniksi. Työntekijälle on annettava tällä perusteella lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.
