Sairauslomien kirjoittamiseen kaavaillaan ohjeita
Työryhmä aikoo yhtenäistää käytäntöjä.
Lääkäreille pohditaan yhtenäisiä ohjeita sairauslomien tarpeen ja keston arviointiin. Ehdotus on osa työmarkkinajärjestöjen sopimusta eläkeuudistuksesta.
Ohjeistuksen käyttöönottoa selvittää kevääseen 2015 mennessä työryhmä, jossa on edustajia työmarkkinajärjestöjen lisäksi ainakin Kelasta ja Työterveyslaitoksesta.
- Sairauspoissaolot ovat keskeinen osa hoitoa, mutta Suomessa niihin ei ole näyttöön perustuvaa käytäntöä. Käytännössä jokaisen lääkärin käsiala vaihtelee, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk kuvaa.
Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja pidentää työuria.
- Lääkärien välillä on merkittäviä eroja työkyvyttömyyden keston määrittelyssä. Eroja ei voi aina perustella potilaan sairaudella tai työn erityisvaatimuksilla.
Varmuutta ja selkänojaa
Schugkin mukaan tarkoitus on, että lääkärit saavat näyttöön ja kliiniseen kokemukseen perustuvat ohjeet.
- Suosituskestot eivät olisi sitovia, vaan ne auttavat arvioinnissa. Jos oma käsitys poikkeaa suosituksista, on hyvä pohtia, onko taustalla jokin perusteltu syy, Schugk kertoo.
Tavallisimmille diagnooseille määritellään tyypillinen kestoväli, jonka aikana merkittävä osa potilaista paranee. Potilaan työn sisältö määrittää, millaista toimintakykyä edellytetään.
- Lääkärille ohjeistus vähentäisi epävarmuutta sairausloman tarpeen määrittelyssä etenkin työuran alussa ja sellaisten sairauksien tai ammattien kohdalla, jotka eivät ole itselle jokapäiväisiä.
Ohjeistus tarjoaisi myös selkänojaa tilanteissa, joissa potilaan toive sairausloman pituudesta eroaa lääketieteellisestä arviosta.
- Potilastilanteet voivat olla joskus haastavia ja erimielisyystilanteissa voi hoitosuhde olla katkolla. Ohjeistus antaisi näyttöön perustuvaa tietoa perustelun tueksi, Schugk sanoo.
Ruotsi antaa mallia
Ohjeistukseen on tarkoitus ottaa mallia Käypä hoito -ohjeista ja Ruotsin Sosiaalihallituksen ohjeista. Ruotsin ohjeita on käännetty suomeksi vuonna 2011 Työterveyslaitoksen verkkosivuille.
Schugk muistuttaa, että sairauspoissaolon pitkittyminen voi vaarantaa työkykyä.
- Töihin paluu osasairauspäivärahan voimin vähentää todistetusti työkyvyttömyyttä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Sairauspoissaoloja tulee käyttää taiten osana hoitoa, aivan kuten kirurgin veistä tai lääkehoitoa.
Työryhmän tulokset etenevät todennäköisesti suosituksiksi.
