Ohjaajakin tarvitsee ohjausta
Erikoistuvien lääkärien ohjauksessa on paljon puutteita. Lähiohjaaja-akatemia terävöittää psykiatrian ohjaajien osaamista pääkaupunkiseudulla.
Puutteellinen senioriohjaus on ollut jo kauan erikoislääkärikoulutuksen kompastuskivi, erikoisalasta riippumatta, sanoo lähiohjaajia kouluttava psykiatrian erikoislääkäri, LT Tanja Svirskis Helsingin yliopistosta.
Kyselytutkimusten mukaan noin kaksi kolmasosaa erikoislääkäreistä arvioi, ettei heidän saamansa senioriohjaus toteutunut hyvin.
HYKS ja Helsingin yliopisto yrittävät nyt torjua psykiatripulaa lähiohjaajien koulutuksella. Mitä laadukkaampi erikoistumiskoulutus, sitä useampi nuori lääkäri ehkä haluaisi erikoistua psykiatriaan.
Lähiohjaaja-akatemian tavoitteena on kouluttaa kaikki lähiohjaajina toimivat psykiatrit HYKS:n ja Kellokosken alueella. Koulutus koostuu kolmesta 1,5 tunnin työpajasta, ja siinä on käynyt vuodessa yli 70 erikoislääkäriä.
- Kymmenkunta vuotta sitten tällainen koulutus ei ottanut tulta lainkaan. Nyt palaute on ollut uskomattoman hyvää, Svirskis kertoo.
Erikoistuvia lääkäreitä kouluttaville seniorilääkäreille järjestetään ohjaajakoulutusta psykiatrian lisäksi vain perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon erikoisaloilla.
Tavoitteet hukassa
Tanja Svirskis tutki lähiohjaajakoulutuksen pohjaksi ohjaajien ja ohjattavien näkemyksiä ja kokemuksia senioriohjauksesta.
- Lähiohjauksen tavoitteet olivat epäselvät sekä ohjaajille että ohjattaville. Ohjeiden mukaan lähiohjausta on annettava tunti viikossa. Missään ei kuitenkaan määritelty, mitä sen tunnin aikana on tarkoitus tehdä ja mitkä ovat tavoitteet osaamisen kannalta.
Svirskiksen mukaan aiemmin on ajateltu, että erikoistumiskoulutuksessa ratkaisee aika. Kuudessa vuodessa näkee niin monta potilastapausta, että oppii yleisimpien psykiatristen ongelmien hoidon.
- Enää pelkkä aika ei riitä, koska osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Erikoistuvan pitäisi tietää, mitä hänen edellytetään oppivan, jotta kaikki tarvittava tulee opituksi.
Helsingin yliopistossa psykiatrikoulutukselle onkin alettu määritellä sekä tiedollisia että taidollisia osaamistavoitteita.
Ohjauksen laatu vaihtelee paljon
Erikoistuvien mukaan lähiohjauksen toteutuminen ja laatu vaihtelevat hyvin paljon. Ohjaajat taas tunsivat olevansa työssään yksin ja kaipasivat mahdollisuutta keskustella ohjauskokemuksista. Vain harvalla heistä oli pedagogista koulutusta.
Svirskiksen tutkimuksessa tuli esiin myös ilmiö, joka tunnetaan lääkärien koulutuksessa ympäri maailman: ohjaajat katsoivat antaneensa palautetta, mutta erikoistuvat lääkärit eivät kokeneet saaneensa sitä.
- Laadukas palaute olisi kuitenkin yksi tehokkaimpia keinoja muuttaa oppijan käyttäytymistä, Svirskis huomauttaa.
Viulisti saa palautetta jatkuvasti
Svirskis haluaisi muuttaa opetuskulttuuria niin, että palautteen antaminen ja vastaanottaminen olisivat itsestään selvä osa oppimista.
- Miten tullaan hyväksi viulistiksi? Soittoa kuunteleva opettaja antaa palautetta jatkuvasti, ja viulisti korjaa soittoaan sen mukaan. Erikoislääkärikoulutuksesta tällainen ajattelu puuttuu kokonaan. Lääkärin autonomiaa kunnioitetaan niin paljon, että ajatellaan tultavan toisen reviirille, jos sanotaan, että kannattaisi tehdä näin.
Yksi Lähiohjaaja-akatemian kolmesta työpajasta keskittyykin pelkkään palautteeseen. Sitä harjoitellaan kolmen hengen ryhmissä, joissa jokainen lähiohjaaja on vuorollaan palautetta antavan ohjaajan, erikoistuvan lääkärin ja palautteen antamista arvioivan tarkkailijan roolissa.
Harjoitus on koettu erittäin hyödylliseksi.
- Vastaanottajana oleminen auttaa ymmärtämään, kuinka tärkeää on antaa palaute ei-tuomitsevaan sävyyn ja tapahtunutta objektiivisesti analysoiden. Palautetta tulisi saada säännöllisesti, ja siihen pitäisi sisältyä kehittymissuunnitelma siitä, mitä palautteella tekee.
Palautetta edeltää aina arviointi. Perinteisesti arviointi on tehty tentillä ja palautteena on tullut arvosana. Svirskiksen tavoite on, että palaute on oppimisen tukemista - ei sen arviointia, osaako vai ei.
Jos arvioinnilla pyrittäisiinkin suuntaamaan oppimista sinne, missä on kehittämisen varaa, näkökulma palautteeseenkin muuttuisi. Kaikilla meistä on kehittämisen varaa jossakin.
Minäkö opettaja?
Tanja Svirskiksen mukaan osa lähiohjaajalääkäreistä ei ole lainkaan tullut ajatelleeksi, että on opettaja. Koulutuksen aluksi käydäänkin läpi, mitä hyvään ohjaukseen kuuluu, mitä oppiminen on ja miten aikuinen oppii.
- Perinteisesti lähiohjaus käsitetään kliiniseksi konsultoinniksi. Haluaisimme, että ohjaajat pääsisivät eroon vastausautomaattiajattelusta. Ohjattavan kysymyksiin voisi vastata tunnustelevilla vastakysymyksillä: mitä itse ajattelet, mitä vaihtoehtoja tässä on? Silloin tukee tiedon prosessointia. Samalla tulee opettaneeksi myös ongelmanratkaisutaitoa ja diagnostista ajattelua.
Yhdessä lähiohjaajakoulutuksen työpajoista keskitytään vastaanottotilanteen arviointiin. Erikoislääkärikoulutuksessa otetaan parhaillaan käyttöön arviointilomaketta, jolla vastaanottotilannetta seuraava ohjaaja antaa palautetta erikoistuvan lääkärin osaamisesta potilastilanteessa.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi haastattelu- ja vuorovaikutustaitoihin, potilaan tutkimiseen ja oman työn hallintaan. Lomake on ollut monissa maissa käytössä jo pitkään.
- Se tunnistaa yksilön senhetkisen selvän kehittämistarpeen, johon oppimista voidaan ohjata. Arvio on kuitenkin subjektiivinen. Käsitys siitä, minkälainen on hyvä lääkäri, vaihtelee.
- Koulutuksesta on saatu uskomattoman hyvää palautetta, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Tanja Svirskis.
Vuodessa on koulutettu yli 70 erikoislääkäriä. Työpajaa vetämässä myös psykiatrian erikoislääkäri Maria Vuorilehto.
Anniina Koski toivoo, että Lähiohjaaja-akatemiaan osallistuneilla olisi foorumi, jossa jatkaa keskusteluja ohjauksesta. Pulmaklinikat ovatkin suunnitteilla.
Vinkkejä senioriohjaajalle
Auta ohjattavaasi ajattelemaan itse. Oppiminen on tiedon käsittelyä ja muokkaamista.
Kysy vastakysymyksiä sen sijaan, että antaisit valmiin vastauksen. Mitä itse ajattelet? Mitä vaihtoehtoja tässä on?
Tue ja suuntaa oppimista palautteella: tuon osaat jo hyvin, tätä voisi kehittää.
Koulutus selvensi työnjakoa ja vastuita
Anniina Koski valmistui psykiatrian erikoislääkäriksi kaksi vuotta sitten. Hänen erikoistumisaikana saamansa lähiohjaus vaihteli tasoltaan erittäin paljon, ja ryhtyessään itse senioriohjaajaksi hän hakeutui lähiohjaajakoulutukseen.
Koskelle koulutus selvensi esimerkiksi ohjaajan ja ohjattavan työnjakoa ja vastuita.
- Ihminen ei välttämättä tiedä, mitä hän ei tiedä. Siksi ohjaavan lääkärin tehtävä on ottaa selvää, mitä erikoistuva jo osaa, mitä ei. Ohjaajan kuuluu myös selvittää, tietääkö erikoistuva, mitä kaikkea hänen pitäisi oppia.
Toisaalta ohjaaja voi ottaa kantaakseen liikaakin vastuuta ohjattavansa koulutuksesta. Vastuu oppimisesta on kuitenkin oppijalla itsellään.
Palautetta ei ehkä tarvitsekaan
Koski piti erityisen hyödyllisenä myös työpajaa, jossa harjoiteltiin palautteen antamista. Näkökulma oli uusi ja palautteen saajaa kunnioittava.
- Ohjattavan voi saada keskustelemalla havaitsemaan itse, mitä olisi voinut tehdä toisin. Muutosvalmius on suurempi, kun asian huomaa itse. Palautetta ei ehkä edes tarvitse antaa.
Uutta oli myös vastaanottotilanteen arviointi lomakkeella.
- Arviot vaihtelivat paljon, ja keskustelu niistä oli hedelmällistä. Ylipäätään koulutuksen aikana käydyt keskustelut olivat hyvin hyödyllisiä.
