Irtisanomista seurasi oikeusprosessi
- Päätin riitauttaa irtisanomiseni, sillä pidin sitä laittomana. Toivon, ettei tämä enää toistu kenellekään. Siksi päätin myös kertoa asiasta, dosentti Anni Virolainen-Julkunen sanoo. Virkamieslautakunta piti irtisanomista laittomana, mutta THL:n vaatimuksesta käsittely jatkuu KHO:ssa.
Kun kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Anni Virolainen-Julkunen aloitti MRSA-laboratorion johdossa viransijaisena vuonna 2003, oli työpaikkana Kansanterveyslaitos.
Hänet vakinaistettiin 2006, jolloin hän sai johdettavakseen uuden hengitystiebakteerilaboratorion. Sittemmin organisaatiota ja toimenkuvaa muutettiin vuosittain, ja uudet tehtävät kasvattivat vastuuta.
- Viihdyin talossa hyvin ja työsarka oli mielenkiintoinen. KTL:n ja Stakesin fuusio vuonna 2009 oli kaikille raskas prosessi, ja hallintokulttuuri muuttui yllättävän nopeasti, hän kuvaa.
Konsulttisopimus virkavapausajaksi
Sosiaali- ja terveysministeriöön etsittiin 2012 viransijaista tartuntatautien torjunnan tehtäviin. THL:sta ehdotettiin tehtävään Virolainen-Julkusta. Hän oli ollut ministeriössä kahdesti aiemminkin, edellisen kerran pikahälytyksellä keväällä 2009, kun Suomessa alettiin valmistautua pandemiaan.
- Olin vastahakoinen lähtemään, sillä moni mielenkiintoinen hanke oli kesken. Lisäksi olin jo aiemmin kokenut, ettei ministeriössä työskentelyä pidetty THL:ssä meriittinä, pikemminkin päinvastoin.
Puolentoista kuukauden keskustelujen jälkeen Virolainen-Julkunen myöntyi viransijaisuuteen ja haki virkavapaata kahdeksi vuodeksi. Hänen asiantuntemustaan tarvittiin virkavapauden aikanakin THL:ssä.
- Minulle tehtiin THL:n ja STM:n juristien avulla konsulttisopimus laboratoriotoiminnan asiantuntijatehtävistä ja muun muassa väitöstutkimusten ohjaamisesta. Järjestely oli poikkeuksellinen.
THL:ssä alkoivat yt-neuvottelut huhtikuussa 2012. Samalla Virolainen-Julkuselle ilmoitettiin, että hänen työhuoneensa annetaan toiselle virkamiehelle.
- Ihmettelin tilannetta. Samalla käytävällä oli tyhjäkin huone, ja lisäksi olin palaamassa THL:n ylilääkärin virkaani reilun puolen vuoden kuluttua. Pyysin tapaamista THL:n johtajien kanssa.
Työhuoneasiasta keskustelemaan varautunut Virolainen-Julkunen sai toisenlaisen vastaanoton kuin oli odottanut.
- Minua syytettiin yllättäen siitä, että STM suhtautuu THL:ään aiempaa kriittisemmin. Olin STM:n tehtävässäni joutunut hoitamaan THL:n kannalta vaikeita asioita, narkolepsiaa, rokotehankintaan liittyviä kysymyksiä sekä oikeuskanslerille pandemiarokotuksista tehtyjä valituksia, mutta enhän minä THL:n ongelmia ollut aiheuttanut. Syytös tuntui absurdilta.
Tapaamisen luonteesta järkyttynyt Virolainen-Julkunen päätti vastoin aiempia aikeitaan hakea ministeriössä saman kevään aikana avautunutta, uutta tartuntautien torjunnan ylilääkärin virkaa.
Kova kiire valitustyössä
Kesäkuussa 2012 Virolainen-Julkunen sai kutsun kuulemistilaisuuteen THL:ään. Hän oli heti yhteydessä paitsi THL:n esimiehiinsä, jotka eivät kertoneet kutsun syystä enempää, myös lääkärien luottamusmieheen Markus Perolaan ja Lääkäriliittoon.
Perola oli mukana lyhyessä tilaisuudessa, jossa Virolainen-Julkunen irtisanottiin.
- Minulle kerrottiin suullisesti, että minulla on liian korkea palkka ja ettei minulle tarvitse virkavapauden perusteella maksaa irtisanomisajan palkkaa. Irtisanomisperusteita ei olisi haluttu antaa kirjallisina, vaikka liitostakin oli neuvottu pyytämään niitä, Virolainen-Julkunen kertoo.
Luottamusmiehelle näyttäytyi heti, että irtisanominen oli syytä riitauttaa.
- Tilaisuus oli luonteeltaan hyvin erikoinen. Oli selvää, ettei irtisanomisperusteita ollut perusteltu riittävästi ja näytti siltä, että taustalla oli henkilöön meneviä syitä, Perola kertoo.
Valitus tuli tehdä 30 päivän kuluessa. Lääkäriliitto antoi juridista neuvontaa ja auttoi virkamiesoikeuteen erikoistuneen asianajotoimiston etsimisessä.
THL korosti, että kyse on tuotannollis-taloudellisista irtisanomisesta ja yksikön osaamisen uudelleenjärjestelyn tarpeesta.
- Itse koen, että irtisanomisessa on kyse henkilösuhteista. Yksikön päällikön ja minun välilläni oli ollut näkemyseroja asiantuntijatyön painotuksista ja taloushallinnosta. Toimenkuvaani kuuluvat tehtävät eivät olleet vähentyneet ja budjetissakin oli irtisanomiseni aikaan selkeää liikkumavaraa, Virolainen-Julkunen sanoo.
Hänet valittiin myöhemmin kesällä STM:n virkaan 1.1.2013 alkaen.
Prosessi jatkuu KHO:ssa
Valitusta käsitellyt virkamieslautakunta totesi marraskuussa 2013 irtisanomisen olleen laiton. Päätös syntyi äänin 5-3, kolmen valtiotyönantajan juristin vastustaessa sitä. Ratkaisu ei ole lainvoimainen, sillä THL valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Lautakunta mm. totesi, että THL ei selvittänyt riittävästi uudelleensijoitusvelvollisuuttaan, kun samalla osastolla haettiin esimerkiksi joulukuussa 2012 tutkimusprofessoria.
Luottamusmies Perola on pettynyt THL:n ratkaisuun.
- Oliko valtiontyönantajan tarpeen viedä asiaa eteenpäin? Se tuntuu painostukselta. Toivoisin lisää inhimillisyyttä yksittäisen työntekijän ja huippuasiantuntijan kohteluun. Työntekijän kannaltahan tilanne on kohtuuton, hänellä on tässä paljon enemmän pelissä kuin työnantajalla.
Perola uskoo virkamieslautakunnan päätöksen säilyvän KHO:ssa.
- Toivon, että sen jälkeen työnantaja tarkastelisi tarkoin, miten prosessi eteni ja ketkä olivat vastuussa niin, että tästä opittaisiin.
THL ei halunnut kommentoida tapausta tässä vaiheessa, kun asia on vielä vireillä oikeudessa.
Oikeusturvavakuutus tarpeen
Lääkäriliiton oikeusturvavakuutus korvaa asianajo- ja oikeuskuluja 18 800 euroon saakka, mikä on jo ylittynyt. Vakuutuksessa vakuutetun omavastuu on 15 %, kuitenkin vähintään 150 euroa.
Jos KHO ei muuta virkamieslautakunnan ratkaisua, on Virolainen-Julkusella oikeus hakea oikeudenkäyntikuluja korvauksina. Hän odottaa ratkaisua luottavaisena.
- Tiedän olevani etuoikeutettu, sillä lääkärinä minulla oli mahdollisuus saada koulutusta vastaavaa työtä muualtakin. Kaikilla ammattiryhmillä ei ole sama tilanne. Samoin liiton jäsenenä minulla oli oikeusturvavakuutus ja sain liitosta tukea, miten asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin.
Prosessi on kuitenkin ollut kuluttava. Kollegoiden tuki ympäri Suomen auttoi jaksamaan erityisesti kesällä 2012.
- Varmasti kaikkien lääkärien helmasyntinä on innostua työstään, uppoutua ja paneutua enemmänkin kuin tarpeen. Silloin tuntuu erityisen pahalta, että aiemmin hyvänä pidetty asiantuntemus mitätöidään yhtäkkiä, Kliiniset mikrobiologit -alaosaston puheenjohtajanakin toimiva Virolainen-Julkunen kertoo.
THL:ään lisää säästöjä?
THL:ään odotetaan uusia budjettileikkauksia ensi vuoden alussa. Virolainen-Julkunen tuntee sympatiaa työntekijöitä kohtaan.
- Toivottavasti nyt on mietitty aiempaa tarkemmin, mitä toimintoja ja millaista asiantuntemusta valtion laitoksessa halutaan säilyttää. Irtisanomiset tulee minimoida eläke- ja muin järjestelyin, ja aina laillisin perustein. Valtion laitoksissa tulee noudattaa valtion pelisääntöjä, lakeja, asetuksia ja hyvää hallintoa, inhimillisyyttä unohtamatta.
Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm muistuttaa luottamusmiehen ja liiton juridisen neuvonnan tärkeydestä.
- Myös valtiosektorilla haetaan nykyään enenevässä määrin henkilöstösäästöjä ja käydään yt-neuvotteluja. Valtion lääkärien on hyvä pitää kiinni oikeuksistaan ja olla tarvittaessa yhteydessä luottamusmieheen tai liiton lakimieheen.
Virkamiesten asiat nyt suoraan hallinto-oikeuteen
Valtion virkamieslautakunta oli valtionvarainministeriön yhteydessä toimiva lautakunta, joka käsitteli virkamiesten valituksia, oikaisu- ja korvausvaatimuksia.
1.4.2013 lakimuutos lakkautti virkamieslautakunnan.
Nyt virkamies voi valittaa häntä koskevasta päätöksestä hallinto-oikeuteen ja hakea myös korvauksia oikeudenkäyntikuluista, jos oikeus ratkaisee asian virkamiehen hyväksi.
