Uuden Lastensairaalan tilaratkaisut huolettavat lääkäreitä
Monitilatoimisto tulee, omat työpisteet katoavat. Lastenklinikan lääkärit pelkäävät, että työpisteet jopa huononevat nykyisestä.
Lastensairaalaan ei ole tulossa perinteisiä kansliatiloja, vaan lääkärien tutkimus- ja muita paperitöitä varten rakennetaan monitilatoimisto.
Suunnitelman mukaan tilaan tulee 100-150 työpistettä.
- Pelkonamme on, että siitä tulee avokonttori, jonka häly haittaa keskittymistä ja vie työtehoa. Suurena huolena on myös tietosuoja, se, miten potilastietoja voidaan käsitellä turvallisesti isossa tilassa, lastentautien erikoislääkäri, luottamusmies Kristiina Aalto kuvaa.
Uuden sairaalan on tarkoitus valmistua vuonna 2017.
Ylin johto, klinikkaryhmien johtajat ja taloushallinto siirtyvät Lastenklinikan myöhemmin remontoitaviin toimistotiloihin.
Ideaalina 4-6 hengen ryhmäkansliat
Lääkärien huolena on, että uudessa sairaalassa työpisteet jopa huononevat nykyisestä, vaikka Lastenklinikan sisäilmaongelmat ja puutteelliset tilat ovat kaikkien tiedossa.
- Nykyään jaan kanslian kolmen kollegan kanssa, ja vaikka tila on ahdas eikä ilmastointi toimi, on tässä pääsääntöisesti mahdollista tehdä rauhassa paperitöitä tai puhua potilaspuheluita. Yksi kollega saattaa olla poliklinikalla ja toinen osastolla, joten huonetta käytetään tehokkaasti limittäin, Aalto kuvaa.
Sopivat työtilat koituisivat myös potilaiden hoidon parhaaksi, hän korostaa.
- Emme olisi edes toivoneet omia huoneita, vaan ideaalina olisivat 4-6 hengen ryhmäkansliat saman erikoisalan kesken. Niissä voitaisiin puhua rauhassa omista potilaista.
Aalto kritisoi avoimen tilan soveltumista lääkärin työhön.
- Esimerkiksi asianajajat eivät tietosuojan vuoksi työskentelisi avokonttorissa. Avokonttorin hälyä ja psyykkistä kuormitusta voidaan toki estää sisustusvalinnoin, mutta voisiko samalla vaivalla tehdä kevyitä väliseiniä pienille ryhmille?
Minne omat kirjat ja paperit laitetaan?
Kristiina Aalto nostaa esiin käytännön ongelmat uudenlaisissa työtiloissa. Minne laitetaan omat kirjat, mapit ja paperit?
- Jatkossa työpisteitä ei saisi korvamerkitä. Työn tehokkuuden kannalta tuntuu ristiriitaiselta, että päivittäin pitäisi käyttää aikaa työpisteen etsimiseen ja tuoda tavarat kaapista ennen kuin pääsee aloittamaan.
Työntekijöillä voi olla työtuoliin, työpöytään tai näyttöön liittyviä tarpeita, joten työergonomian kuntoon saattamiseen kuluu aikaa, hän painottaa.
- Työntekoa voi todella haitata se, ettei ole omaa työpistettä.
Hän muistuttaa myös, ettei täydelliseen paperittomuuteen siirrytä hetkessä.
- Nykyiset tietotekniikkajärjestelmät eivät sitä heti mahdollista eikä kehitys ole kuntasektorilla ollut kovin valoisa tähänkään asti. Olisi parempi tähdätä realistisesti lähivuosien toimintatapoihin, mutta tilat olisivat joustavat tulevaisuutta ajatellen. Kukaan ei osaa ennustaa, miten vuonna 2030 tehdään lääkärin töitä.
- Kaikkiaan pelkona on, ettei viimeistelyyn riitä varaa, hän summaa.
Joustavat tilat ovat tulevaisuutta
Sairaalan toiminnallisesta suunnittelusta vastaava osastonylilääkäri, dosentti Pekka Lahdenne ymmärtää huolia, mutta korostaa, että lääkärien työprosessit ovat muutoksessa.
- Tavoitteena ovat erinomaiset työtilat, jotka ovat monipuolisesti käytössä. Mobiiliteknologia ja tiedon digitalisoituminen vapauttavat tekemään työtä uudella tavalla. Uuden mahdollisuuden näkeminen on toki haaste, tämä on iso murros sairaalamaailmassa.
Lahdenne painottaa, ettei tulevaisuuden sairaalaa voi suunnitella entisten toimintatapojen varaan.
- Jatkossa sanelut on tarkoitus hoitaa pääasiassa vastaanottohuoneessa vastaanoton jälkeen, muut potilasasioihin liittyvät työt osaston vastaanottoalueen back office -tilassa. Monitilatoimisto on tutkimustyötä, esitelmien tekoa ja neuvottelutarvetta varten.
Uudet tilat ennakoivat tulevaisuuden toimintaympäristöä.
- Lääkärin työ muuttuu yhä enemmän yhteisölliseksi ongelmien ratkaisemiseksi ja moniammatilliseen suuntaan, jolloin tiloiltakin tarvitaan mahdollisuuksia tarjota kontakteja. Opiskelijat ja nuoret kollegat ovat jo tottuneita tällaiseen työskentelytapaan eivätkä he ajattele, että lääkärin tulisi puurtaa aina yksin.
Tilanjakoa viimeistellään vielä
Toimistoalueen tarkkaa tilanjakoa suunnitellaan arkkitehtitoimistossa loppuvuoden aikana.
- Sinne on tulossa hiljaisia alueita keskittyneeseen työntekoon, niin sanottua pulinatilaa, jossa on mahdollista keskustella kollegoiden kanssa ja tältä väliltä olevia tiloja. Tästä ei ole tulossa Kolmiosairaalan kaltaista avokonttoria, Lahdenne korostaa.
Omaa korvamerkittyä työpöytää ei lääkäreille tai muillekaan erityisasiantuntijoille, kuten neuropsykologeille, kuitenkaan ole luvassa.
- Neliömäärä on rajallinen ja työpisteet olisivat suurimman osan ajasta tyhjiä. Kyselymme mukaan erikoislääkärin työajasta kuluu muuhun kuin potilastyöhön liittyvään toimistotyöhön enintään tunti-kaksi päivässä.
Lahdenne kertoo, että toimiston alueet jaotellaan erikoisaloittain tai tietyntyyppiseen työntekoon.
- Kaikille paikalla oleville riittää varmasti sopiva työpiste, kunhan tilojen käytön pelisäännöistä sovitaan.
Lastenklinikan toiminnot muuttavat uuteen Lastensairaalaan kolmen vuoden päästä.
Avokonttori karkottaa lääkärit nurkkiin Kolmiosairaalassa
Meilahden sairaala-alueen työtiloista eniten harmistusta on aiheuttanut Kolmiosairaala ja sen avokonttoritila. Pitkään jatkunut tilanne ei ole vieläkään helpottunut.
- Monet lääkärit yrittävät välttää avokonttoria työskentelemällä osaston tai poliklinikan nurkassa. Muut ammattiryhmät ovat vallanneet tiloja, eikä sopivaa työpistettä välttämättä löydy silloin, kun sitä tarvitsisi. Myös sanelukoppien äänieristys jättää toivomisen varaa, kertoo sydän- ja keuhkokeskuksen luottamusmies, keuhkosairauksien erikoislääkäri Eeva-Maija Nieminen.
Nieminen seuraa tarkkaan HYKS:n uusia rakennushankkeita ja sitä, miten niissä huomioidaan lääkärien työtilat. Lastensairaalan jälkeen merkittävä hanke on Trauma- ja syöpäkeskuksen uudisrakennus.
- Trendi näyttää siltä, että tiloista yritetään säästää jatkuvasti eikä lääkäreitä kuunnella riittävästi suunnittelussa. Lääkärit toivoisivat rauhallista, 4-6 hengen työtilaa, jossa voisi käsitellä potilastietoja tietosuojaa vaarantamatta ja tehdä toimenkuvaan kuuluvia töitä, kuten esitelmien valmistelua.
Nieminen muistuttaa, että paperiton ja liikkuva työ edellyttäisi tietotekniikan kehitystä ja uudenlaista työkulttuuria.
- Tietotekniikka ei ole sillä tasolla, että vapaa liikkuminen onnistuisi. Pelkästään potilastietojärjestelmän avaaminen uudelta koneelta vie paljon työaikaa. Myös me vanhat lääkärit kirjoinemme olemme vielä vuosia töissä.
Tilaongelmia selvittämään on HUS:ssa perustettu työryhmä, jonka on tarkoitus määritellä lääkärien ja akateemisten erityisasiantuntijoiden hyvän työpisteen laatukriteerit syyskuun loppuun mennessä.
Uusi Lastensairaala valmistuu 2017
➤ Maanrakennus- ja louhintatyöt alkoivat elokuussa. Asemakaavaa toivotaan vahvistettavaksi loppuvuodesta.
➤ Uudisrakennus sijoittuu Meilahden sairaala-alueelle Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliin.
➤ Kustannusarvio on 165 miljoonaa euroa. HUS ja valtio antavat molemmat 40 miljoonaa, kansalaiskeräyksestä tulee 30 miljoonaa ja loput ovat lainarahoitusta.
➤ Sairaalan rakennuttaa Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö.
➤ Sairaalaan tulevat Lastenklinikan, Lastenlinnan ja Huuli- ja suulakihalkiokeskuksen lasten toiminnot sekä Silmä- ja korvasairaalan lasten polikliinista toimintaa ja päiväkirurgia.
