Päätöksentekoa tukeva tutkimus uudistuu
Valtioneuvosto uudistaa strategista tutkimusta ja sen rahoitusta. Taustalla on pyrkimys saada tutkittu tieto paremmin poliittisen päätöksenteon ytimeen.
Sektoritutkimuslaitoksilta kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Työterveyslaitokselta napataan vuosittain 70 miljoonaa euroa muuhun yhteiskunnan tarpeita palvelevaan tutkimukseen.
Tutkimusvaroja hallinnoi Suomen Akatemian yhteyteen kesällä perustettu Strategisen tutkimuksen neuvosto. Se rahoittaa tarvelähtöistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja yhteiskunnan merkittäviin haasteisiin ja ongelmiin.
Neuvoston rahoitus kerätään useista eri lähteistä niin, että sitä on vuodesta 2017 alkaen 57 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi valtioneuvoston kanslia tulee jakamaan vuosittain 12,5 miljoonaa euroa nopeasti toteutettaviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Ministeriöt tarvitsevat tutkimusosaamista
Emerituskansleri Kari Raiviokaipaa ministeriöihin osaamista sekä strategisen tutkimuksen tilaamiseen että tutkimustiedon hyödyntämiseen.
Valtioneuvoston kanslia pyysi Raiviolta selvitystä siitä, miten muualla tuodaan tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Raivio tekee myös ehdotuksia suomalaiseksi käytännöksi.
Selvitys valmistuu syyskuun loppuun mennessä, mutta Raivio on jo esitellyt julkisuudessa muutamia ehdotuksiaan. Tärkeimpiä niistä on ajatus tiedeasiamiehestä, jonka luontevana virkapaikkana Raivio pitää pääministerin kansliaa. Asiamiehellä olisi itsenäinen asema ja hallituskaudesta riippumaton määräaikainen tehtävä sekä pieni henkilökunta. Lisäksi Raivio esittää ministeriöihin tutkimukseen perehtyneitä asiantuntijoita.
- Tiedeasiamiehen verkostot rakentuisivat tiedeakatemioiden ja ministeriöiden tutkimusasiantuntijoiden varaan. Ministeriöillä on ollut peräti noin 200 miljoonaa euroa sitomattomia tutkimusvaroja, mutta niiden käytöstä ja vaikuttavuudesta ei ole vertailukelpoista tietoa. Edes valtiontalouden tarkastusvirasto ei tiedä niistä paljoakaan, Raivio kertoo.
