Mutta tulevatko venäläiset?

Venäläisiä potilaita on odotettu asiakkaiksi suomalaisiin yksityissairaaloihin jo vuosia. Virta ei ole ollut niin vuolas kuin toivottiin.

Hyvin palveltuina ja hoidettuina venäläisissä potilaissa on mieletön potentiaali suomalaiselle korkeatasoiselle terveydenhuollolle.

Näin katsoo Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja Siv Schalin.

Maksukykyisten naapurien saaminen potilasturisteiksi Suomeen ei kuitenkaan käy käden käänteessä. Tekonivelsairaala Coxassa hoidettiin viime vuonna 14 itäeurooppalaista potilasta. Docratesissa ja ortopediaan erikoistuneessa Ortonissa kävi molemmissa noin 200 venäläispotilasta. Yritykset ovat panostaneet itämarkkinoihin pitkään.

Suomi ei kilpaile hinnoilla, joten hoidon vaikuttavuuden ja osaamisen tason täytyy olla huippuluokkaa. Miten hyvä laatu sitten mitataan ja osoitetaan? Usein turvaudutaan tilastoihin uusintaleikkauksista tai sairaalainfektioiden määristä, joskus käytettävissä on vain mielikuvia tuhansien järvien maasta.

Ulkomailta tuleva potilas teettää paljon enemmän työtä kuin kotimaassa liikkuva. Venäläispotilaat haluavat kaiken palvelun omalla kielellään ja kokonaisuus vaatii paljon logistiikkaa: aiempien potilastietojen hankkimista sekä kuljetusjärjestelyjen ja mahdollisesti jälkiseurannan järjestämistä potilaan kotimaassa.

Jotkut sairaalat tekevät koordinoinnin itse, osa tekee yhteistyötä terveysmatkailuyritysten kanssa.

Myös potilaiden läheiset tulevat usein mukaan matkalle ja odottavat monipuolisia palveluja. Tässä yritysten on oltava valmiita oppimaan.

Kuten Siv Schalin toteaa, Suomessa ei ole palvelukulttuuria. Tilanne tulisi kuitenkin nähdä pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana.

Odotukset perustuvat arvioihin

Suomi ei huhuile venäläispotilaita yksin. Esimerkiksi Ruotsissa terveysalan markkinointityötä on tehty jo yli 30 vuotta terveydenhuollon vientiä edistävän säätiön Swecaren kautta.

Suomalaisten terveyspalvelujen markkinointi lepäsi yksittäisten sairaaloiden tai jopa yksittäisten lääkärien varassa, kunnes työ- ja elinkeinoministeriö havahtui asiaan vuonna 2010.

Vuotta myöhemmin viennin tehostamiseen perustettiin FinlandCare-ohjelma. Siihen kuuluu kolmisenkymmentä jäsenyritystä, joista noin kymmenen on sairaaloita tai klinikoita.

FinlandCaren puitteissa suomalaista osaamista on myyty vienninedistämismatkoin ja ulkomaisen median avulla. Venäläisten halukkuutta tulla Suomeen hoidettavaksi on selvitetty Pietarin alueella tehdyillä markkinaselvityksillä. Laajempaa tutkimustietoa ei ole.

Odotukset perustuvat siihen, että venäläistä terveydenhuoltoa ei yleisesti tunnuta pidettävän laadukkaana ja että Pietarissa ja Moskovassa asuu yhteensä yli 16 miljoonaa ihmistä. Terveysturisteja on siis riitettävä tännekin.

Perinteisesti venäläiset matkustavat hoidettaviksi muun muassa Sveitsiin, Israeliin ja Saksaan. Myös FinlandCaren sairaalajäsenet lähtevät pian opintomatkalle terveysturismista tunnettuun Baijeriin.

Tähtilääkärin nimi tehoaa

FinlandCare-ohjelman johtaja Meria Heikelä Finprosta luonnollisesti uskoo, että venäläiset tulevat vielä nykyistä suuremmin joukoin.

- Välttämättä superrikkaita ei tule, mutta keskiluokkaan kuuluvia kyllä. Suomen valtteja ovat turvallisuus, korkeatasoinen lääkärityö ja uuden teknologian käyttö diagnostiikassa. Markkinoinnissa etuna ovat tähtinimet, kuten tunnettuja huippu-urheilijoita leikanneet kirurgit, Heikelä kertoo.

Saapuvien potilaiden määristä Heikelä ei osaa antaa arvioita. Erityisiä tavoitteita heidän lukumäärikseen ei ole myöskään asetettu.

Terveysturistit saapuvat Venäjältä tavallisella turistiviisumilla. Vuonna 2013 Suomessa kävi 1,6 miljoonaa venäläismatkailijaa. Tänä vuonna heitä tulee arviolta 10-20 % eli mahdollisesti yli 300 000 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna, ulkoministeriön passi- ja viisumiyksiköstä arvioidaan.

"Myös hypetystä ja höpötystä"

Ortonin toimitusjohtaja Juha Aarvala arvelee, että odotettavien potilasmäärien kohdalla on mukana myös "hypetystä ja höpötystä". Kukin klinikka voi hoitaa potilaita tiettyyn rajaan asti, joten valtavaa potilasaaltoa ei voida vastaanottaakaan.

- Neljä vuotta sitten hoidimme 50 venäläispotilasta, viime vuonna heitä oli nelinkertainen määrä. Olemme siis nousseet esille. Saksassakaan isot sairaalat eivät leikkaa kuin joitakin satoja potilaita, korkeintaan puhutaan tuhannesta operaatiosta vuodessa.

Kokemuksen perusteella Aarvala tietää, että venäläisasiakas ei liiku mainosten voimin, vaan luottaa tuttavien kokemuksiin. Asiakkaat ovat hintatietoisia. Vertailu on netissä helppoa ja tarjouspyynnön voi lähettää sähköpostilla kymmeniin sairaaloihin samalla vaivalla. Sairaaloita työllistävätkin ilmaista diagnoosia etsivät asiakkaat, jotka haluavat vain asiantuntija-arvion tilastaan esimerkiksi puhelimitse ja etsivät hoidon tarvittaessa muualta. Ja kilpailu on globaalia, Aarvala muistuttaa.

- Kysyä sopii, mikä on Suomen vetovoima verrattuna esimerkiksi Sveitsiin.

Ei ruskeille kirjekuorille

Vain noin joka kolmas Ortonissa käyvä venäläispotilas lopulta päätyy leikkauspöydälle. Osalla on taustalla taloudellisia syitä, osaa ei voida auttaa ja osa ei tarvitse kirurgista apua.

Palvelukulttuurin eroista kertoo muun muassa se, että suomalaissairaalassa ei vastaanoteta ruskeita kirjekuoria.

- Emme myöskään tee kokovartaloskannauksia kolmen vuoden välein varmuuden vuoksi, kuten varakkaat potilaat ovat toivoneet.

Sairaalalle on myös erittäin tärkeää olla tarkkana hygienian kanssa, Aarvala muistuttaa. MRSA-kokeet on toistaiseksi tehtävä Suomessa, jotta tuloksiin voi varmasti luottaa.

Toisaalta monet ulkomaalaiset potilaat ovat lääkärin kannalta ammatillisesti kiinnostavia. Esimerkkinä Juha Aarvala mainitsee nuoret, lääketieteellisesti vaativat skolioosipotilaat, joita ei neuvolajärjestelmän ansiosta Suomessa juurikaan enää ole.

Terveysvakuutukset kiinnostavat

Toimitusjohtaja Aarvala toivoisi valtiolta lisäpanostusta terveyspalvelujen viennissä, kuten vaikkapa Saksassa. Muutenkin hänen mukaansa Suomessa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon raja on kuin Berliinin muuri.

- Esimerkiksi Virossa julkisissa tiloissa toimii yksityinen ortopedian klinikka, siis sairaala sairaalan sisällä. Sen mahdollistaa ajattelumalli "sairaala on rakennettu yhteisillä verorahoilla, siksi se kuuluu yhteiseen käyttöön".

Aarvala näkee uhkana, että yksityisten toimijoiden elinmahdollisuuksia kavennetaan entisestään, jos sote-uudistuksessa tartutaan esimerkiksi ostopalveluihin nyt väläytellyin kovin ottein.

- Jos resurssit ovat kovin niukat perustoiminnoissa, ei venäläispotilaitakaan tarvitse liiemmin odotella.

Sekä Juha Aarvala että Siv Schalin ovat kaikesta huolimatta luottavaisia ulkomaalaisten potilaiden suhteen.

- Entisen Neuvostoliiton alueella on 450 000 uutta syöpäpotilasta vuodessa. Kulttuurin tapoihin kuuluu kerätä suvun piirissä rahaa sairastuneen hoitoihin, jos tällä itsellään ei ole. Myös yksityisen terveysvakuutuksen käyttö on lisääntynyt, vakuutusyhtiöt ovat heräämässä toimintaan, Schalin summaa.

Venäläispotilaat liikkuvat Suomeen vielä melko vähän, mutta tärkeintä yritysjohtajien mielestä on nyt viestiä, että Suomessa on erittäin osaavia lääkäreitä ja hoitotiimejä. Lujan maineen kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä.

Viro vertaa hoitonsa tasoa Suomeen

Ulkomaalaisten potilaiden houkutteluun on lähtenyt myös Viro. FinlandCare -verkostoa vastaava Medicine Estonia markkinoi virolaisia palveluja toteamalla, että "Hoidon taso Virossa vastaa suomalaista - ja voi olla jopa parempi". Myös turvallisuus ja ammattitaito mainitaan maan kilpailuvalteiksi.

Viro hakee potilaita lähialueilta, erityisesti Suomesta, lyhyen välimatkan ja matalan kielikynnyksen takia. Medicine Estonian jäsenyritysten mukaan suomalaispotilaita on tullut muita ulkomaalaisia enemmän Viroon silmäsairauksien hoitoon ja silmäkirurgisiin toimenpiteisiin sekä terveystarkastuksiin, lonkkaleikkauksiin ja ylipainoon liittyvien asioiden takia. Hammashoitoon suomalaisia on matkustanut Viroon jo pitkään.

Kehityspäällikkö Tiina Mikk arvioi, että lisäpotentiaalia on myös esimerkiksi onkologiassa, neurologiassa ja sydänkirurgiassa. Hänen mukaansa Suomesta tulee yhä enemmän yhteydenottoja, mutta aika näyttää potilasmäärän todellisen kasvun.

- Tarvitaan hieman aikaa totuttautua ajatukseen, että hoitoa voi hakea oman maan rajojen ulkopuolelta, Mikk kuvailee.

Hänen mukaansa suomalaisen terveydenhuollon laatu on tunnetusti korkea, mutta niille potilaille, jotka aikovat hakeutua muualle, Viro on hyvä valinta matalamman hintatason takia ja siksi, että "tehokkaan järjestelmän ansiosta hoitojonot ovat lyhyet".

Selkeä ero suomalaiseen vientityöhön on se, että Virossa myydään yksityistä ja julkista palvelua rinta rinnan.

FinlandCaren tavoin Medicine Estonia markkinoi palveluja jäsenyrityksiltään keräämin varoin. Lisäksi se hyödyntää Euroopan aluekehitysrahaston tukea - rahaa, jolla on rahoitettu myös osa Lahden Sibeliustalon uruista.

Suomessa ei ole haettu EU-tukea terveyspalvelujen markkinointiin.

Terveysala talouskasvun moottoriksi

Lähitulevaisuudessa valtio luultavasti tukee terveysalan panostuksia aiempaa enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti vastikään terveysalan kasvustrategian, jonka odotetaan vahvistavan Suomen kilpailukykyä. Strategia nojaa tutkimustoiminnan kehittämiseen ja keskittyy lääketeollisuuteen sekä bio- ja terveysteknologiaan. Ministeriön mukaan Suomella on erityisen hyvä asema henkilökohtaisen terveydenhoidon tutkimuksen kärkimaana.