13 kysymystä työnohjauksesta

Miksi
lääkärien työnohjauksessa on kaksi organisaatiota?

➤ Suomen Lääkäreiden Balint-yhdistykseen kuuluu noin 100 jäsentä, joista työnohjaajia 30. Vuonna 1989 perustettu Duodecimin jäsenyhdistys painottaa potilas-lääkärisuhdetta lääkärin tärkeänä työkaluna ja pyrkii edistämään lääkärien työhyvinvointia ryhmätyönohjauksen kautta.

Suomen Lääkärityönohjaajat -alaosaston 50 jäsentä ovat työnohjaajia tai sellaiseksi aikovia. Vuonna 2010 Lääkäriliittoon perustettu alaosasto ei ole sitoutunut mihinkään työnohjauksen suuntaukseen, vaan toimii edunvalvonnallisena järjestönä ja työnohjaajien verkostona.

Lisäksi Suomessa työskentelee lääkäritaustaisia työnohjaajia, esimerkiksi psykiatreja, jotka kuuluvat Suomen työnohjaajat ry:hyn tai eivät kuulu mihinkään yhdistykseen.

Lääkäreille tarjoavat työnohjausta myös muiden ammattikuntien edustajat, kuten psykologit ja psykoterapeutit erilaisilla koulutustaustoilla. Työnohjaajan ammattinimike ei ole nimikesuojattu.

Mistä
tiedän, millainen työnohjaus olisi minulle sopivaa?

➤ Työnohjausta on tarjolla erilaisiin tarpeisiin, kuten potilastyötä tekeville kliinikoille, esimiehille, työyhteisöille, kriisitilanteisiin sekä hoitoprosessin tarkasteluun pitkissä hoitosuhteissa, esimerkiksi psykiatriassa. Työnohjausta voidaan antaa yksittäisille henkilöille tai ryhmille.

Balint-ohjaus on kehitetty erityisesti potilastyötä tekeville lääkäreille. Ohjausta annetaan 5-10 henkilön pienryhmissä. Ohjaajat ovat työnohjauskoulutuksen saaneita lääkäreitä.

Millaisia
työnohjauspaketteja on tarjolla?

➤ Balint-suositus on 1,5 tunnin mittainen kokoontuminen kerran tai kaksi kuukaudessa parin vuoden ajan. Ohjaus räätälöidään ryhmän tarpeiden mukaan, varsinaisia etukäteen määriteltyjä paketteja ei ole. Esimiesten työnohjaukseen suositellaan samaa sykliä.

Työyhteisön ohjaus voi olla lyhyempi jakso esimerkiksi organisaatiomuutoksen jälkeen. Kriisityönohjaus käsittää yleensä muutaman session.

Miksi
hakeutuisin työnohjaukseen?

➤ Jos haluat oppia tuntemaan itsesi lääkärinä tai olet utelias sille, kuinka voisit löytää ammatissasi omat vahvuutesi. Työnohjaus antaa varmuutta tehdä työtä omana itsenä. Se on ammatillisen kehittymisen menetelmä, joka auttaa huolehtimaan omasta jaksamisesta.

Hyvin toteutunut työnohjaus tuo kykyä prosessoida hoitotilannetta jo potilaan läsnäollessa niin, ettei tapahtuma jäisi kuormittamaan seuraavan potilaan kohtaamista.

Miten
työnohjaajaa kohtaan syntyy vastaava luottamus kuin työkaveriin?

➤ Ohjaajan tehtävä on luoda turvallinen ryhmä, jossa asioista voidaan puhua avoimesti ja tietyllä tapaa rennosti. Luottamus syvenee ajan kuluessa.

Miksei
kahvihuonekeskustelu kollegan kanssa riitä?

➤ Kahvipöytäkeskustelut ovat tarpeellisia, mutta eivät välttämättä anna eväitä syvempään ja laajempaan työnsä ja itsensä kehittämiseen. Ne voivat toimia pikkupurkuna, mutta eivät ole tapa sulatella itsestään ulos suurempia vaikeuksia. Työnohjaus on hyvä vaihtoehto ennakoivaan itsensä vahvistamiseen, sillä lääkärin työssä ei voi välttää kohtuuttomiakaan tilanteita.

Mitä
työnohjauksessa käytännössä tapahtuu?

➤ Esimerkiksi Balint-ryhmässä joku ryhmän jäsen kertoo muistinvaraisesti jonkin vaikean potilastilanteen, josta muu ryhmä alkaa keskustella. Alussa ryhmä saattaa pohtia laboratoriokokeita ja muuta kliinistä näkökulmaa, mutta ohjauksen edetessä keskustelut keskittyvät potilaan tilanteen ymmärtämiseen.

Työnohjaus ei ole psykoterapiaa, sillä sen tähtäin on työssä, mutta toisinaan saatetaan sivuta ohjattavien omia elämänkokemuksia ja perhehistoriaa. Se nostaa työhön mahdollisesti vaikuttavia asioita omaan tietoisuuteen.

Millä
aloilla työnohjaukseen osallistuminen olisi erityisen hyödyllistä?

➤ Yksin tehtävässä potilastyössä, kuten yleislääkärien ja työterveyslääkärien työssä, ryhmään kuulumisesta on suurta etua. Myös eri erikoisalojen yksityislääkäreissä on paljon henkilöitä, jotka tekevät työtään pääsääntöisesti kahden kesken potilaan kanssa ilman isompaa tiimiä.

Miten
lääkärityönohjaajat koulutetaan?

➤ Peruskoulutus vaihtelee, joukossa on muun muassa psykiatreja, perhelääkäreitä ja yleislääkäreitä pitkällä työnohjaushistorialla. Oleellista on riittävän pitkä työkokemus lääkärinä ja työnohjaukseen osallistuvana. Balint-yhdistyksen ohjaajakriteereitä voidaan soveltaa henkilön kokeneisuuden mukaan.

Optimaalisessa tilanteessa työnohjaajalla on ohjattavien kanssa sama erikoistumisalue, työnohjaajakoulutus sekä psykoterapeuttikoulutus. Näitä superosaajia on kuitenkin vain vähän. Tärkeäksi katsotaan oma kokemus työnohjauksesta sekä tausta psykiatrisesta työstä.

Missä
uran vaiheessa työnohjaus olisi hedelmällisintä?

➤ Kaikissa vaiheissa, joissa uteliaisuus herää. Jo lääketieteen perusopiskelijoiden Balint-ohjauksesta on saatu hyviä kokemuksia lääkäri-identiteetin rakentamisessa. Lääkäreitä johtavien lääkärien olisi hyvä käydä joitakin jaksoja työnohjausta, kuten myös tuutoreiden ja erikoistuvien lääkärien.

Millaista
persoonallisuutta lääkärityönohjaajalta kaivataan?

➤ Ohjaajan pitää saada luotua ryhmään rakentava, myönteinen ja aktiivinen ilmapiiri. Kovin etäinen ote ei oikein toimi. Mitään erityisiä toivottavia luonteenpiirteitä ei voi määritellä.

Tarvitseeko
ohjaajalla olla takana oma psykoterapiajakso?

➤ Itseymmärryksen kasvattaminen oman terapiajakson kautta on hyödyllistä, mutta ei pakollista.

Miksei
työnohjaus ole nykyistä laajemmassa suosiossa?

➤ Lääkärien työn henkisessä kuormittavuudessa on eroja eivätkä kaikki lääkärit koe tarvitsevansa työnohjausta. Jotkut mieltävät työnohjauksen pehmoiluksi ja osa esimiehistä ei tiedä asiasta tarpeeksi. Lääkäriliiton vuonna 2008 tekemässä kyselyssä kolmasosa lääkäreistä toivoi työnohjausta, mutta sitä ei ollut saatavissa.

Työnohjaukseen kannattaisi kuitenkin työpaikoilla panostaa työn laadun, ammatillisen kehittymisen ja lääkärien jaksamisen takia. Yhä teknistyvä ja monimutkaistuva terveydenhuolto tuo monia muutoksia työhön. Muutokset edellyttävät yhä parempaa vuorovaikutusta potilaiden kanssa ja työryhmien jäsenten kesken.

Kun työnohjauksen arvostus ja kysyntä kasvaa, myös työnohjauksen tarjonta lisääntyy.

Suomen Lääkärityönohjaajat on etsimässä kumppania työnohjaajien täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Keskusteluja on käyty muun muassa Lääkärikompassin ja Duodecimin kanssa. Myös erityispätevyyden anominen on yhdistysten pitkän tähtäimen agendalla.

Kuvitteellisen lääkärin kysymyksiin vastasivat Suomen Lääkäreiden Balint-yhdistyksen puheenjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Tuula Arvonen ja Suomen Lääkäriliiton Lääkärityönohjaajat -alaosaston sihteeri, yleislääketieteen erikoislääkäri Outi Seppälä. Arvonen ja Seppälä ovat myös psykoterapeutteja.

➤ Lue myös pääkirjoitus s. 1115 ja artikkelit s. 1147 ja 1153.

Arvonlisäverotus voi lisätä byrokratiaa

Työnohjaus on joutumassa arvonlisäveron piiriin toukokuun alusta.

Lääkärilehdessä 8/2014 haastatellun Lääkärityönohjaajat-alaosaston puheenjohtajan Kristiina Toivolan mielestä uhkana voi olla se, että kollegat eivät halua ryhtyä työnohjaajiksi lisääntyvän byrokratian takia. Lääkärien kannalta se voi merkitä puutetta osaavista lääkärikoulutuksen saaneista työnohjaajista.

ALV-muutos on vielä Verohallinnon käsittelyssä.

➤ Lue lisää s. 1166.

Terveyskeskuslääkäreille lakisääteiseksi?

Mielenterveyslaki edellyttää toimivaa työnohjausjärjestelmää mielenterveyspalveluja annettaessa. Outi Seppälä muistuttaa, että terveyskeskusten yleislääkärien tulee hoitaa depressiosta ja ahdistuksesta kärsiviä potilaita, ennen kuin heidät voi lähettää erikoissairaanhoitoon. Tulisiko terveyskeskuslääkäreille siis kuulua lakisääteinen työnohjaus?

- Tuo terveyskeskuslääkärien depressiopotilaiden ja ahdistuksesta kärsivien potilaiden hoito on varmasti sellaista vaativaa työtä, johon heille olisi hyvä olla tarjolla työnohjausta. Siihen tulee sallia mahdollisuus, mutta sitä ei pitäisi tehdä pakolliseksi, jos jotkut kollegat tuntevat selviytyvänsä tehtävästä ilmankin työnohjausta, vastaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.