Lehti 15: Ajan­kohtai­sta 15/2014 vsk 69 s. 1122 - 1123

Siirtoviiveet saatiin hallintaan

Laitoshoidon innokas purkaminen johti Kotkassa pulaan jatkohoitopaikoista, ja tämä on näkynyt siirtoviivemaksuina. Hoiva- ja kuntoutuspaikkojen rakentaminen jälkijunassa on korjannut tilannetta, mutta myös tiedonkulun parantamisella on tärkeä merkitys.

Juha-Pekka Honkanen

Siirtoviivemaksu on erikoissairaanhoidon korotettu päivätaksa, jonka sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnalta, mikäli potilas joutuu odottamaan jatkohoitopaikkaa sairaalan osastolla. Kuntaliiton mukaan siirtoviivemaksua perii 17 sairaanhoitopiiriä. Useimmissa korotettu taksa lähtee juoksemaan, kun potilas on odottanut pääsyä jatkohoitopaikkaan 3-4 päivää.

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea siirtyi ankarammalle linjalle tammikuussa ja laskuttaa kuntaa heti ensimmäisestä odotuspäivästä alkaen. Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto sanoo, että päätös tehtiin yhteisymmärryksessä jäsenkuntien kanssa. Aiemmin karenssiaika ennen korotettua taksaa oli kahden päivän mittainen.

- Jos hoitoajat ovat keskimäärin neljä päivää, on aivan turhaa odottaa siirron järjestämistä vielä kaksi päivää lisää. Liian pitkä karenssiaika osaltaan kannustaa tähän, Haavisto sanoo.

Kymenlaaksossa jatkohoitopaikkaa on odotettu etenkin keskussairaalan kotikaupungissa Kotkassa. Ylilääkäri Markku Ahonen sanoo, että syynä oli erityisesti laitoshoidon niukka mitoitus.

- Kotkan päättäjät ajoivat innokkaasti alas vanhainkotien ja hoivasairaalana toimineen vanhan kaupunginsairaalan toimintaa. Siinä samalla unohtui riittävä hoivapaikkarakentaminen, ja sitä on tehty jälkijunassa, Ahonen sanoo.

Viimeisimmät hoivapaikat avautuivat viime kesänä. Syksyllä lonkkamurtumapotilaiden jatkohoito keskitettiin Haminan hoito- ja kuntoutuskeskukseen. Lisää jatkokuntoutuspaikkoja on rakenteilla. Tulos on kannustava: puolet kotkalaisista potilaista siirtyy erikoissairaanhoidosta viiveettä, kahdeksan kymmenestä korkeintaan päivän odotusajalla.

Tiedonkulku avainasemassa

Myös tiedonkulkua erikoissairaanhoidon ja kuntien välillä on kohennettu. Ermo Haavisto huomauttaa, että elektiivisessä kirurgiassa kotiuttamisen tulisi olla suunniteltu jo ennen potilaan saapumista sairaalaan. Ensihoidon uudistus on auttanut osaltaan, sillä nyt siirtokuljetukset ovat sairaanhoitopiirin omissa käsissä. Haavisto sanoo, että kuluvana vuotena yli kaksi päivää siirtoa odottaneita potilaita ei käytännössä ole ollut ollenkaan.

- Potilaat tulisi hoitaa aina heidän tarvettaan vastaavalla paikalla. Tavoitteen tulisi olla, ettei potilaan tarvitse odottaa siirtoa lainkaan, Haavisto sanoo.

Haavisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen korostavat sairaanhoitopiirin vastuuta aktiivisena tiedottajana. Lehtosen mukaan erikoissairaanhoidon tulee kantaa vastuunsa niin, että terveyskeskukset ja laitokset saavat tarpeeksi ajoissa ja riittävästi tietoa saapuvasta potilaasta. Lehtonen huomauttaa, että 15 vuoden aikana siirtoviiveongelmien määrä on vähentynyt merkittävästi. Nyt siirtoviiveitä syntyy lähinnä hetkellisten kuormitushuippujen yhteydessä.

- Yleisesti pitäisi kuitenkin nähdä niin, että siirtoviiveistä pyritään kokonaan eroon. Sote-integraatiolla ja hyvällä työnjaolla se on mahdollista.

Lue myös

Talousvaikutukset vähäisiä

Siirtoviivemaksuja analysoinut Kuntaliiton kehittämispäällikkö Heikki Punnonen sanoo, että sujuvan siirtymisen jatkohoitopaikkaan ratkaisevat hyvä yhteistyö ja tiedonkulku, ei siirtoviivemaksu. Hän huomauttaa, että siirtoviivemaksut ovat kuntien erikoissairaanhoidon taloudessa marginaalisessa osassa. Punnonen mukaan siirtoviivemaksujen osuus kuntien maksuista sairaanhoitopiirille oli enimmillään 2 prosenttia vuonna 2012. Yli puolessa siirtoviivemaksua käyttävistä sairaanhoitopiireistä osuus oli alle 0,4 prosenttia.

- Esimerkiksi Helsinki maksoi viime vuonna siirtoviivemaksuja noin kaksi miljoonaa, mikä oli 0,45 prosenttia sen HUS:lle maksamista runsaasta 480 miljoonasta, hän vertaa.

Siirtoviivemaksut eivät siis heiluta kuntien taloutta, mutta eivät ne kartuta sairaanhoitopiirienkään kassaa. Vain viidessä sairaanhoitopiirissä ne nousivat yli prosentin osuuteen laskutuksesta. Valtaosa näistäkin on ollut väliaikaisia järjestelyjä.

Punnonen ei usko, että täysin viiveettömiin potilassiirtoihin päästään koskaan. Hän huomauttaa, ettei erikoissairaanhoidossa etukäteen arvioitu kotiutuspäiväkään pidä aina paikkaansa.

- Täytyy muistaa, että potilaan siirtokuljetus ambulanssilla pariksi päiväksi toiseen laitokseen ja sitten kolmanteen tai kotiin ei myöskään ole halpaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030