Suomalaisten jodinsaanti kääntyi laskuun

Huolestuttava osa suomalaisista ei enää saa riittävästi jodia ravinnostaan. Riskiryhmässä ovat lapset ja nuoret, odottavat ja imettävät äidit sekä vegaanit.

Koko väestön jodinsaanti on kääntynyt laskuun 2000-luvun alusta. Virtsan jodipitoisuutta mitataan osana Finriski-tutkimusta. Tuloksia julkaistaan syksyllä.

- Syiksi arvioidaan vähentynyttä kotiruoan tekoa ja lisääntynyttä valmisruoan ja ravintolaruoan kulutusta. Elintarviketeollisuus käyttää pääasiassa jodioimatonta suolaa, erikoistutkija Iris Erlund THL:stä kertoo.

Oma osansa kehitykseen lienee myös ruokatrendeillä.

- Jodittoman suolan, kuten merisuolan, sormisuolan ja muiden erikoissuolojen käyttö on kasvanut kotitalouksissa. Suolan käyttöä ei pidä lisätä, mutta kaiken käytettävän suolan tulee olla joditettua.

Merkittävä jodin lähde ravinnossa ovat maitotuotteet, sillä kotieläinten rehua joditetaan.

- Myös maidon jodipitoisuus on todennäköisesti laskenut viime vuosina, mutta asiasta tarvittaisiin lisätutkimuksia. Kaikkiaan riskiryhmien, etenkin lasten, joditasoista tarvittaisiin lisää tutkimusta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on nyt perustanut työryhmän pohtimaan väestön jodinsaannin turvaamista. Aikuisten saantisuositus on 150 µg päivässä.

- Struumaa esiintyy yhä Euroopassa, ja jodin puute lisää myös kognitiivisia ongelmia, Erlund muistuttaa.

Jodin tarpeellisuus sai hiljattain vahvistusta Lancet-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Brittitutkimuksessa raskaana olevien naisten pienet jodiarvot olivat yhteydessä syntyvien lasten muita alempaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin.