Lehti 1-2: Liitto toi­mii 1-2/2010 vsk 65 s. 88 - 89

Eurolääkäriasetus rajoittaa työvoiman vapaata liikkuvuutta

STM on ehdottanut, että lääketieteen lisensiaatit voisivat suorittaa perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen terveyskeskusosuuden ainoastaan julkisen sektorin palveluksessa. Lääkäriliiton mukaan koulutuksen hyväksyttävyyden tulee jatkossakin perustua palvelujen sisältöön ja kestoon palkanmaksajan sijaan.

Heidi Mäenpää

Lääkäriliiton mukaan lääkäreiden pakottaminen töihin vain julkiselle työnantajalle on vastoin EU:n työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatetta. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavat lääketieteen lisensiaatit työskentelevät johdon ja valvonnan alaisina ja ovat kansallisen lainsäädännön tarkoittamia työntekijöitä. Heitä on näin ollen pidettävä myös EU-lainsäädännön näkökulmasta työntekijöinä eikä heidän liikkuvuuttaan saa rajoittaa.

Vaihtoehtona suunnitellulle muutokselle Lääkäriliitto ehdottaa yhdeksän kuukauden mittaisen terveyskeskuspalvelun suorittamispaikkojen määrän rajaamista maksimissaan kolmeen.

Lääkäriliitto lausui perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamista koskevasta asetusesityksestä sosiaali- ja terveysministeriölle.

Kuntatyönantaja ei automaattisesti takaa laatua

Lääkäriliiton mielestä terveyskeskuspalvelun laadun ja koulutuksellisten tavoitteiden kannalta sillä ei ole merkitystä, maksaako eurolääkärin palkan kunta vai työnvälitysyritys, sillä samat laatukriteerit ja vaatimus vähintään yhden kuukauden mittaisesta palvelusta koskevat kaikkia työnantajia.

Viime kädessä päätösvalta palveluiden hyväksymisestä on lääketieteellisillä tiedekunnilla, jotka myös valvovat lisäkoulutuksen suorittamista. Työnantajan saama EVO-koulutuskorvaus perustuu tiedekunnan hyväksynnälle, mikä on tehokas tapa vaikuttaa koulutuksen laatuun.

Lääkäritilanne terveyskeskuksissa parantunut

Ehdotuksella hallitus haluaa lisätä terveyskeskusten toimivuutta. Terveyskeskusten toimivuus on suorassa suhteessa lääkärityövoiman saamiseen ja lääkäritilanne on selvästi parantumassa ilman suunniteltuja pakkokeinojakin. Lääkäriliiton yhdessä STM:n kanssa tekemän selvityksen mukaan vuodessa lääkärivaje on pienentynyt 11 prosentista 6,8 prosenttiin.

Lääkärivajeen lasku johtuu pitkälti sijaisten paremmasta saatavuudesta, mikä on seurausta lääketieteen sisäänottomäärien nostamisesta 2000-luvun alussa. Myös STM:n terveyskeskuksiin kohdistuvilla toimenpiteillä on ollut vaikutusta tilanteen paranemiseen.

Lääkärivajetta on helpottanut myös se, että yhä useampi kunta on ulkoistanut tehtäviä lääkäripalveluyrityksille. Lääkärivaje on kuitenkin vaarassa pahentua syrjäisemmillä seuduilla, mikäli nyt suunnitellun esityksen kautta esimerkiksi ostopalveluilla ei saada hankittua perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavia lääkäreitä kuntiin.

Lääkäriliiton mukaan asetusta muutettaessa tulisi kiinnittää huomiota myös sen vaikutuksiin nuorten lääkäreiden ja opiskelijoiden asenteisiin. Perusterveydenhuollossa työskentely koetaan jo nykyisin valmistuvien lääkärien keskuudessa pakkopullaksi.

Myöskään aiemmat pakottavat toimenpiteet eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen, vaan pikemminkin terveyskeskustyön arvostuksen heikkenemiseen.

Lue myös

Suomen osalaillistus ristiriitainen

Lääkäriliitto huomauttaa lausunnossaan, että alun perin vuonna 1986 voimaan tullut EU-direktiivi yleislääkärin erityiskoulutuksesta on tarkoitettu koskemaan ainoastaan päätoimisiksi yleislääkäreiksi aikovia. Suomessa perusterveydenhuollon lisäkoulutus on kuitenkin tulkittu koskemaan kaikkia lääkäreitä täyden laillistuksen saamiseksi lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen.

STM:ssä on parhaillaan valmisteilla lakimuutos, jonka päämääränä on poistaa tämä ns. osalaillistusmenettely ja saattaa Suomen tulkinta perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta yhtenäiseksi muiden EU-maiden kanssa.

Kun tätä peruskysymystä ollaan parhaillaan ratkaisemassa, on ristiriitaista tehdä samaan aikaan muutoksia huonoksi koettuun suomalaiseen osalaillistuskäytäntöön. Tärkeämpää olisi valmistella huolellisesti muutosesitys perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen asemasta ja siihen liittyen lääkärien ns. osalaillistusjärjestelmän poistamisesta.

Aikataulu liian tiukka

Asetusehdotuksen mukaan työnantajan rajaamista koskeva muutos tulisi voimaan jo 1.3.2010. Kun valmistumisvaiheessa olevat lääkärit ovat tehneet työsopimuksia jo pitkälle tulevaisuuteen, on ehdotettu voimaantuloaikataulu ehdottomasti liian nopea.

Mikäli muutoksia toteutetaan, on niiden voimaantuloa lykättävä liiton mielestä alkamaan 1.1.2011. Lisäksi muutosten tulee koskea ainoastaan niitä lääkäreitä, jotka aloittavat perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisen muutoksen voimaantulon jälkeen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030