Lääkärin näkökulma unohtui potilastietojärjestelmistä
Julkisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmät ovat tehottomia ja niiden käytettävyys on huono, vaikka ohjelmistojen kehittämiseen on panostettu miljoonia euroja. Lääkäri joutuu ohjelmistojen kanssa koville.
Osastonlääkäri
Paula Poukka
avaa Pegasos-potilastietojärjestelmän Helsingin terveyskeskuksen Laakson sairaalassa. Ruudulle avautuu sokkeloinen näkymä erilaisia valikoita ja tiedostojen jonoja. Poukka hakee potilaan tiedot esille. Kursori seikkailee valikkoviidakossa, minuutit kuluvat, kuuluu lukematon määrä klik-ääniä. Nimi sentään nostattaa vauhdikkaan mielleyhtymän: runoratsu Pegasoshan oli kreikkalaisen mytologian siivekäs hevonen, muusien ystävä.- Pegasos vaatii paljon klikkaamista ja jatkuvaa siirtymistä ikkunasta toiseen. Se ei anna tehdä kahta asia yhtä aikaa, vaikka käytännön työssä jatkuvasti pitäisi tehdä näin. Meillä kaikilla lääkäreillä onkin usein monta Pegasosta auki, kuvaa Poukka Helsingin kaupungin käyttämää potilastietojärjestelmää.
Poukan mukaan houkutus jättää tietoja hakematta ja kirjaamatta on suuri, etenkin jos on kiireinen tilanne.
Ohjelmisto pakottaa putkiajatteluun
Poukka on Laakson sairaalassa muun työnsä ohella Pegasoksen puolipäiväinen pääkäyttäjä. Pääkäyttäjä toimii linkkinä käyttäjien, terveyskeskuksen tietohallintoyksikön ja ohjelmistotoimittajien välillä. Poukka muun muassa viestii ohjelmistoa koskevat kehittämistoiveet ja ongelmat ohjelmistotoimittajalle ja opastaa muita käyttäjiä.
- Pegasoksen suurin ongelma on, että se ei ota huomioon lääkärin työn luonnetta. Lääkärin työ vaatii jatkuvaa monien asioiden suhteuttamista ja punnitsemista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Pegasos kuitenkin vaatii herkeämättömän, putkinäkömäisen huomion vain yhteen tehtävään kerrallaan, olipa kyse tiedon hakemisesta tai kirjaamisesta.
Ohjelmisto ei myöskään herjaa tai neuvo tietojen kirjaamisvaiheessa, vaan kieltäytyy lopuksi tallentamasta, jos lääkäri teki jotain väärin vaiheikkaan toimituksen aikana.
Tärkeä tieto hukkuu järjestelmään
- Lääkärin näkökulmaa Pegasoksessa ei ole ajateltu tipan tippaa. Hoitokertomus ei ole mitenkään strukturoitu ja olennaisen tiedon kaivaminen on hirveän vaikeaa, kommentoi myös Laakson sairaalassa työskentelevä sisätautien erikoislääkäri
Tinja Lääveri
.Hän on myös Lääkäriliiton eHealth-valiokunnan puheenjohtaja. Valiokunta arvioi Suomessa käytössä olevia potilaskertomuksia.
Moniammatillinen hoitokertomus tarkoittaa Poukan ja Lääverin mukaan käytännössä sitä, että lääkärit ja hoitajat kommunikoivat entistä enemmän koneiden välityksellä. Pegasokseen ei silti sisälly esimerkiksi toimintoa, joka kirjaisi sairaanhoitajille selvästi näkyvän huomautuksen lääkärin hoitomääräyksestä. Tärkeä tieto hukkuu helposti muun sekaan ja lääkärin pitää varmistaa määräys henkilökohtaisesti.
- On suuri riski, että jokin hoitomääräys jää huomiotta, ja se teettää lääkärillä hirveästi töitä.
Lääverin mukaan kollegat ovat kertoneet samantapaisia kokemuksia muistakin potilastietojärjestelmistä.
Ongelmat olivat tiedossa etukäteen
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tietohallintoyksikkö on kirjannut Pegasoksen ongelmakohtia. Korjattavia ja kehitettäviä kohtia on kertynyt kuuden A4-liuskan verran. Noin puoleen ohjelmistotoimittaja on luvannut keksiä ratkaisun jollakin aikavälillä.
Poukka ja Lääveri kertovat, että ennen Pegasoksen tilaamista ohjelman koekäyttäjät pitivät sitä liian vaikeana. Jostakin syystä kaupunki ei kuitenkaan ottanut koekäyttäjien näkemyksiä huomioon.
Pegasos on käytössä 19 kunnassa tai kuntayhtymässä.
