Sikiöseulonnan käytännöt aiotaan yhtenäistää asetuksella

Sikiöseulontojen villit käytännöt aiotaan yhtenäistää asetuksella. Kolme vuotta työskennellyt seulontatyöryhmä on jättänyt kannanoton sikiön poikkeavuuksien seulonnasta, ja ministeriössä valmistellaan seulonnoista asetusta.

Sikiöseulontojen käytännöt kunnissa ovat erittäin kirjavat. Seulontatyöryhmän puheenjohtajan

Kimmo Lepon

Äitiyshuollon seulontatutkimuksista annettiin edellinen suositus vuonna 1999. Pelkkä suositus ei kuitenkaan ole riittänyt yhtenäistämään menetelmiä.

Asetusta seulonnoista toivoivat lähes kaikki lausunnonantajat seulontatyöryhmän kannanoton käydessä lausuntokierroksella, kertoi seulontatyöryhmän sihteeri, ylilääkäri

Ilona Autti-Rämö

Esimerkiksi Suomen Gynekologiyhdistys kannattaa asetusta, jotta seulontatyöryhmän ehdottamaa mallia varmasti alettaisiin toteuttaa kunnissa, kertoi yhdistystä edustanut erikoislääkäri

Maija-Riitta Ordén

Työryhmä pitää seulontojen ja niissä käytettyjen menetelmien arviointia tavattoman vaativana tehtävänä.

- Työryhmä on tehnyt käsittämättömän suuren taustatyön. Tässä kohdassa asiantuntijatyötä kannattaa arvostaa, sanoi hallintoylilääkäri

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Yhtenäinen seulonta vuoteen 2010 mennessä

Seulontatyöryhmä on asettanut tavoitteeksi, että sikiön poikkeavuuksia seulotaan koko maassa yhtenäisellä tavalla vuoteen 2010 mennessä.

Suosituksessa painotetaan, että poikkeavuuksien seulonta on arvovalinta. Seulonta on toteutettava niin, ettei se ole osa raskauden normaalia seurantaa, vaan seulontaan osallistuminen edellyttää tietoista päätöstä.

Suosituksen mukaan kaikille raskaana oleville tarjotaan mahdollisuus yleiseen ultraäänitutkimukseen mieluiten raskausviikoilla 10-14. Tässä tutkimuksessa ei systemaattisesti etsitä poikkeavuuksia. Vanhemmille on silti etukäteen kerrottava, että tutkimuksessa voi tulla esiin poikkeavuuksiin viittaavia löydöksiä, joita ei voida jättää kertomatta.

Jos raskaana oleva nainen kuitenkin haluaa osallistua kromosomipoikkeavuuksien seulontaan, yleisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä tehdään varhaisraskauden yhdistelmäseulaan kuuluva niskaturvotuksen mittaus. Tässä tapauksessa ultraäänitutkimus tehdään viikolla 10-12. Niskaturvotuksen mittausta ei tehdä erillisenä tutkimuksena.

Seulonta vain yhtenäisin menetelmin

Kromosomipoikkeavuuksien seulontaa tarjotaan kaikille raskaana oleville ja vain kannanotossa ehdotetuin menetelmin. Seulontamenetelmä riippuu siitä, milloin nainen tulee ensimmäiselle neuvolakäynnille.

Kromosomipoikkeavuuksien ensisijainen seulontamenetelmä on varhaisraskauden yhdistelmäseula, johon kuuluu verinäyte (PAPP-A ja beeta-HCG) raskausviikoilla 8-11 ja niskaturvotusmittaus raskausviikoilla 10-12 yleisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä.

Jos nainen tulee ensimmäiselle neuvolakäynnille vasta 12:nnen raskausviikon jälkeen tai sikiön niskaturvotuksen mittaus ei onnistunut, seulontamenetelmänä on keskiraskauden kolmoisveriseula (AFP, beeta-HCG ja estrioli) raskausviikoilla 14-15.

Seulontamenetelmien ominaisuudet on työryhmän mukaan valittu niin, että varhaisraskauden seulonnassa jatkotutkimuksiin lähetetään korkeintaan 3 prosenttia ja keskiraskauden seerumiseulassa enintään 5 prosenttia seulontaan osallistuneista.

Jos raskaana oleva on täyttänyt 40 vuotta, voidaan hänelle tarjota vaihtoehtona suoraan istukka- tai lapsivesinäytteen ottamista.

Vaihtoehtoiset seulontamallit

Sikiön rakennepoikkeavuuksien ultraääniseulonnassa perheellä on valittavana kaksi vaihtoehtoista tapaa, joiden tavoitteet ja ajoitus ovat erilaiset.

Raskausviikoilla 18-21 tehtävän seulonnan ensisijainen tavoite on tunnistaa sikiön vaikeat rakennepoikkeavuudet. Raskauden keskeyttäminen on tässä vaiheessa mahdollista.

Jos taas vanhemmat ovat etukäteen päättäneet, ettei raskautta missään tilanteessa keskeytetä, rakennepoikkeavuuksien seulonta voidaan tehdä 24:nnen raskausviikon jälkeen. Silloin seulonnan tärkeimpänä tavoitteena on tunnistaa poikkeavuudet, joiden suhteen syntyvän lapsen ennustetta voidaan parantaa mm. sairaalan valinnalla.

Raskaana olevien neuvonta edellyttää seulontoja tekevien jatkuvaa koulutusta. Seulontoja varten perustetaan erillinen työryhmä mm. ohjaamaan koulutusta ja seuraamaan seulontojen laatua.

Rintasyöpäseulonta laajenemassa

Kimmo Lepon mukaan seulontatyöryhmä aikoo myös ehdottaa rintasyöpäseulonnan laajentamista.

Tätä nykyä kuntien on lain mukaan järjestettävä rintasyöpäseulonta 50-59-vuotiaille naisille ja kohdunkaulan syövän seulonta 30-60-vuotiaille.

Ensi vuonna on lisäksi tarkoitus päättää, siirrytäänkö Suomessa suolistosyövän valtakunnalliseen seulontaan. Kunnilla on ollut mahdollisuus osallistua siihen syksystä 2004 lähtien, ja mukana on nyt vajaat 180 kuntaa.

Käynnissä olevien seulontaohjelmien lisäksi työryhmä on arvioinut monia seulonnoiksi ehdolla olevia seulontatutkimuksia ja niiden menetelmiä. Myös eturauhassyövän huikeasti lisääntyneestä seulonnasta on keskusteltu.

- Näyttö eturauhassyövän seulonnan hyödyistä puuttuu, mutta seulontaa toteutetaan villisti esimerkiksi työterveyshuolloissa, sanoo Joukkotarkastusrekisterin johtaja

Nea Malila

Suomi osallistuu kansainväliseen tutkimukseen, jossa selvitetään eturauhassyövän seulonnan vaikuttavuutta. Tuloksia odotetaan kuitenkin aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.