Lehti 44: Ajan­kohtai­sta 44/2006 vsk 61 s. 4560

Jänisrutto hivuttautuu eteläiseen Suomeen

Suvi Sariola

Jänisruttotapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin tänä syksynä runsaasti, yli 460 tapausta.

Jänisrutto näyttää myös jatkavan hivuttautumista kohti Etelä-Suomea. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä Keski-Suomelle tyypillistä tautia on tänä vuonna ilmoitettu eniten Satakunnasta ja Pirkanmaalta.

Maantieteellisen alueen laajenemisesta etelään on Kansanterveyslaitoksen mukaan ollut merkkejä jo aiemmin.

Kymmenen vuoden seurannassa jänisruttoa esiintyi eniten vuonna 2000, jolloin tapauksia ilmoitettiin yli 900.

- Jänisruton tunnistaminen saattaa olla hieman hankalaa epidemian alkuvaiheessa niillä alueilla, missä tautia ei ole paljon esiintynyt, koska oireet voivat olla melko epämääräisiä, eli kuumetta ja lihaskipuja, sanoo infektiolääkäri

Peter Klemets

Kansanterveyslaitokselta.

Lue myös

Yleisimmän tautimuodon tyypillisiä oireita ovat haavauma ja paikallinen imusolmuketurvotus. Tauti leviää esimerkiksi hyönteisten pistojen välityksellä, ja haavauma syntyy pistokohtaan.

Jänisruton harvinaista keuhkomuotoa esiintyy etenkin maanviljelijöillä, jotka saavat sen pölyinfektiona.

Jänisruttotapausten huippu ajoittuu yleensä elo-syyskuuhun.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030