Suomen Lääkäriliitto: Sikiöseulontaan löydettävä yhtenäinen toimintalinja
Lääkäriliitto on antanut lausuntonsa seulontatyöryhmän valtakunnalliseen ehdotukseen liittyen. Sosiaali- ja terveysministeriölle annettu lausunto koskee varhaisraskauden ultraäänitutkimuksella suoritettavaa sikiön poikkeavuuksien seulontaa. Lääkäriliiton mielestä sikiöseulontaan pitää luoda yhtenäiset valtakunnalliset toimintalinjaukset.
Nykyiset rakenne- ja kromosomipoikkeamien seulontakäytännöt vaihtelevat suuresti kunnittain.
Samassa sairaanhoitopiirissä saattaa olla käytössä useita eri menettelytapoja, ja ultraäänitutkimuksiin käytetyissä laitteissa on eroja. Myös henkilöstön koulutustaso ja siitä riippuvat käytännöt vaihtelevat.
Lääkäriliitto kannattaa yhtenäisten valtakunnallisten toimintalinjausten kehittämistä sikiöseulontaan.
Toiminnan tulee olla korkeatasoista, sillä seulonnan seurauksena saattaa olla perheen elämään suuresti vaikuttavia ratkaisuja.
- Suorittajan taitojen ylläpidon kannalta on tärkeää, että hän tekee vähintään 250, mieluiten 500 tutkimusta vuosittain. Seulojalla täytyy olla myös mahdollisuus välittömään konsultaatioon kokeneemman alan kollegan kanssa, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen painottaa.
Eroon päällekkäisistä tutkimuksista
Lääkäriliiton mielestä alkuraskauden ultraäänitutkimus tulisi tehdä raskausviikolla 10-13 (-14) sikiöiden luvun, elossa olon ja raskauden keston toteamiseksi. Jos vanhemmat toivovat sikiödiagnostiikkaa tai -seulontaa, samalla ultraäänitutkimuksella suoritettaisiin myös niskaturvotuksen mittaus ja alustava, suuret anomaliat poissulkeva morfologiatutkimus. Sitä täydennettäisiin seerumiseulalla (hCG, PAPP-A).
Rakenneultraäänitutkimus suoritettaisiin seulontaa haluaville raskausviikoilla 18-20. Samalla mitattaisiin seerumin alfafetoproteiinitaso esimerkiksi neuraaliputken sulkeutumishäiriön ja kongenitaalinefroosin poissulkemiseksi.
Liiton mielestä toisen trimesterin seerumiseulan ja ultraäänitutkimuksen tarpeellisuus sekä 24. raskausviikon ultraäänitutkimus vaikuttavat kyseenalaisilta. Varhaisraskauden seerumiseulan yhdistäminen ultraäänellä suoritettuun niskaturvotusmittaukseen on sensitiivisyydeltään liki 90 prosenttia. Toisen trimesterin seulan sensitiivisyys on sen sijaan matalampi, noin 80 prosenttia. Lääkäriliitto ehdottaakin, että kaksiportaisen seurannan toinen vaihe eli rakenneultraäänitutkimus korvaisi muistiossa esitetyt kyseenalaisemmat ja kustannusvaikutukseltaan todennäköisesti heikommat vaihtoehdot.
Seulonta on äidin ja perheen valinta
Lääkäriliiton mukaan on olennaista korostaa, että kyseessä on seulonta eli oireettoman tutkiminen. Tutkimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, koska aihe on perheiden arvojen kannalta herkkä. Luottamusta tulokseen lisää potilaan ohjailematon vapaus valita seulonta tai seulomattomuus.
On hyväksyttävä, että äidin ja perheen eettinen tai maailmankatsomuksellinen kanta voi estää seulontatutkimukseen osallistumisen.
- Seulontamalliehdotuksemme sisältää mahdollisuuden olla etenemättä sikiöseulontaan. Toisaalta henkilön, joka osallistuu ensimmäiseenkin ultraäänitutkimukseen, tulee ennen osallistumistaan olla tietoinen että siinä saatetaan todeta poikkeavuuksia, joista tutkimuksen tekijä on velvollinen kertomaan, Ihalainen muistuttaa.
Liiton mukaan seulonnassa tulee ottaa kantaa vain siihen, onko sikiö todennäköisesti terve. Sukupuolen ilmoittamiseen seulonnan tuloksena tulee suhtautua varauksella.
- Jos sukupuolen tietämiseen on esimerkiksi perinnöllisyyslääketieteen kannalta indikaatioita, tulee sukupuolen määrityksen perustua mieluummin kromosomitutkimukseen kuin ultraäänilöydöksen tulkintaan, Ihalainen sanoo.
Asiantuntijaryhmä valvojaksi
Lääkäriliitto kannattaa seulontojen taustalla toimivan valtakunnallisen, ohjaavan ja koordinoivan asiantuntijaryhmän perustamista. Ryhmän vastuulla pitäisi olla vanhemmille tarkoitetun tiedotusaineiston laadinta ja päivitys, seulonnan laatuvaatimuksen ja siihen tähtäävän koulutuksen kehittäminen ja seurannan sekä toiminnan yleinen asiantuntijaohjaus.
Raskauden seurannassa käytetään myös yksityisiä palveluja. Tätä potilasryhmää ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan, joten asiantuntijaryhmän suositusten toiminnan sisällöstä ja koulutuksesta tulee koskea yksityissektoriakin. Palvelun saamiseen tulee olla maan eri puolilla yhtenevät, julkisen rahoittajan turvaamat mahdollisuudet.
Lääkäriliiton mukaan sikiöseulonta on eettisesti herkkä aihe. Siksi siitä ei tule säätää asetuksella, vaan asiantuntijoiden valvoma laatusuositus riittää ohjaukseksi.
